Halleluuuja, Tracon on ihan kohta ! Postaan asiasta sen elettyäni kunnolla, asusta yms, yms, räpsin kuvia etc. En kerro vielä yhtään mitään koska ei oo mitään kerrottavaa, paitsi että sooo excited ! <3
Täällä masu täynnä mäkkiä ja reisilihas aivan ihanasti revähtäneenä istuskelen hämärässä ja mietin että miksi postaan, kun ei ole postattavaa, kunnes tajuan että en oo postannut herran aikaan. Uusia kuvia mulla ei (taaskaan.. ) ole, ja jostain kumman syystä mun kone väittää, ettei webbi olis plugattu vaikka se on T: se joka vietti viimeiset 5min painelemassa johtoja kunnolla kiinni tietokoneeseen/näyttöön.
Voi vitsit, tämä kuva oli pakko laittaa. Säikähin kun katsoin ulos ja tajusin, että pian on talvi, kello on yheksän ja tuol on on ihan pimeetä! Mutta sitten juolahti mieleen se, että talvella tulee joulu, ja joululoma, ja koirille onnenpäivät, kun saa juosta metsässä ! Ja mulle myös :)
♥
Kun sain syötyä, niin meinasin, että katon salkkarit katsomosta, teen läksyt ja meen pyöräilemään.. hahahaha no, said the sky. Oon ihan liian vainoharhanen (ja vilukissa) lähteen tonne sysitummaan iltaan polkemaan :D nyt jäin näppäimistöstä kiinni tänne koneelle, ja kun pohdin että kehtaako tätä julkasta, niin lohdutan itteeni; ainakaan tätä huonommaksi on paha vetää.
Mulla on ollu jo pari vuotta outo pakkomielle ottaa aina purkka ruoan jälkee, mutta nykyään musta on alkanu tuntua, niinku yksi purkka ei riittäis, koska sit ku syljen sen pois nii hetken päästä musta alkaa tuntuun niinku mun suu ois taas sellanen.. miten se nyt pitää sanoa, epä-raikas? Nytkin mua ahistaa kokoajan :D
Ja mikähän pointti tossakin oli? Älkää addiktoituko purkkaan? Sovitaan niin.
Siis mun jalka oikeesti tekee kuolemaa, koululääkäri käski mun venytellä, ja tiiän että pitäs, mutta helpommin sanottu ku tehty kun se sattuu enemmän ku laki sallii. Se lihas huutaa siellä hoosiannaa ja jos meen portaita tms. niin se itkee ja huutaa hoosiannaa, kunnes kurkunpää unohtaa ne 14 pikkukurkunpäätä jotka sillä on ruokittavana, sanoo itsensä irti ja lähtee scottiruutu-kalastuslakki päässä etsiin tuntematonta lääketieteellistä parannusta vaarallisen voimakkaaseen äänihuulten surkastumiseen joka johtuu liian pitkistä kaksviivaisista nuoteista, joita tämä keski-ikäinen elämän onnistuja on koko uransa kailottanut koska unohdin lämmitellä ennenkun lähin juoksuun.
Elämä on täynnä pikkusia ongelmia, jotka tuntuu niin elämää suuremmilta. Esim. mun pitäis tehä itelleni jotkut tummat, yksinkertaset kynnet, mutta kun jos mä yritän, niin pilaan ne kuitenkin, koska jos teen vaan yksväriset niin jokin osa mua alottaa sen saman huutoitku-hoosiannan kun revähtäneen lihakseni kurkunpää aikoinaan, ja ei lopeta ennenkön alan taiteileen niihin jotain. Ja boom. Ai sori, tuliko glitter -ja sateenkaritehtaan välille ydinsota? Jotain rajaa. "No tee vaikka joku yks erivärinen raita?" Mä mitää raitoja pysty tekemään, mulla ei ole itsehillintää, miks muuten te luulette että vedän vegewrapin, ranskikset ja cokiksen hymyssä suin?
Göäh.. joku ksylitoli-riippuvainen, rutikuiva möltti jossain mussa herkästi viimeisillä hengenvedoillaan yrittää kiskoa mua purkkapussia kohti, mutta mä taistelen ! Sait jo yhen palan, have fun with it.
En edes halua lukee tätä postausta, koska voin vaan kuvitella kuinka hämärää settiä tää on, joten julkasen tän ilman harkintaa saati katumusta, nähdään ens viikolla ! Tsau ! ♥
Kun sain syötyä, niin meinasin, että katon salkkarit katsomosta, teen läksyt ja meen pyöräilemään.. hahahaha no, said the sky. Oon ihan liian vainoharhanen (ja vilukissa) lähteen tonne sysitummaan iltaan polkemaan :D nyt jäin näppäimistöstä kiinni tänne koneelle, ja kun pohdin että kehtaako tätä julkasta, niin lohdutan itteeni; ainakaan tätä huonommaksi on paha vetää.
Mulla on ollu jo pari vuotta outo pakkomielle ottaa aina purkka ruoan jälkee, mutta nykyään musta on alkanu tuntua, niinku yksi purkka ei riittäis, koska sit ku syljen sen pois nii hetken päästä musta alkaa tuntuun niinku mun suu ois taas sellanen.. miten se nyt pitää sanoa, epä-raikas? Nytkin mua ahistaa kokoajan :D
Ja mikähän pointti tossakin oli? Älkää addiktoituko purkkaan? Sovitaan niin.
Siis mun jalka oikeesti tekee kuolemaa, koululääkäri käski mun venytellä, ja tiiän että pitäs, mutta helpommin sanottu ku tehty kun se sattuu enemmän ku laki sallii. Se lihas huutaa siellä hoosiannaa ja jos meen portaita tms. niin se itkee ja huutaa hoosiannaa, kunnes kurkunpää unohtaa ne 14 pikkukurkunpäätä jotka sillä on ruokittavana, sanoo itsensä irti ja lähtee scottiruutu-kalastuslakki päässä etsiin tuntematonta lääketieteellistä parannusta vaarallisen voimakkaaseen äänihuulten surkastumiseen joka johtuu liian pitkistä kaksviivaisista nuoteista, joita tämä keski-ikäinen elämän onnistuja on koko uransa kailottanut koska unohdin lämmitellä ennenkun lähin juoksuun.
Elämä on täynnä pikkusia ongelmia, jotka tuntuu niin elämää suuremmilta. Esim. mun pitäis tehä itelleni jotkut tummat, yksinkertaset kynnet, mutta kun jos mä yritän, niin pilaan ne kuitenkin, koska jos teen vaan yksväriset niin jokin osa mua alottaa sen saman huutoitku-hoosiannan kun revähtäneen lihakseni kurkunpää aikoinaan, ja ei lopeta ennenkön alan taiteileen niihin jotain. Ja boom. Ai sori, tuliko glitter -ja sateenkaritehtaan välille ydinsota? Jotain rajaa. "No tee vaikka joku yks erivärinen raita?" Mä mitää raitoja pysty tekemään, mulla ei ole itsehillintää, miks muuten te luulette että vedän vegewrapin, ranskikset ja cokiksen hymyssä suin?
Göäh.. joku ksylitoli-riippuvainen, rutikuiva möltti jossain mussa herkästi viimeisillä hengenvedoillaan yrittää kiskoa mua purkkapussia kohti, mutta mä taistelen ! Sait jo yhen palan, have fun with it.
En edes halua lukee tätä postausta, koska voin vaan kuvitella kuinka hämärää settiä tää on, joten julkasen tän ilman harkintaa saati katumusta, nähdään ens viikolla ! Tsau ! ♥
Ihana bolgi S!!!! :)
VastaaPoistakiitos!♥
Poista